Siinä se kesä vissiin menikin. Veljeni on yhdessä firmassa vähän niinkun pomona ja oli kysellyt isältäni, että haluisinko työpaikkaa sieltä. Joutuisin latomaan liukuhihnalta paketteja kuormiiin. Palkka olisi hyvää mutta työajat perseestä. Toinen vaihtoehto olis grillillä rasvan hajussa huonommalla palkalla. Otin paikan vastaan. Työt alkavat kahden viikon päästä. Tämä viikko krillillä sitten onkin vissiin viikko lomaa ennen uutta duunia. Huono puoli on, että en omista enää autoa. Joudun menemään aika pitkän matkan kahdella eri bussilla. Jos saisin hyvin töitä, niin voisin harkita ostaa uuden vähän uudemman mallisen auton mikä kestäisi hieman pidempäänkin :) Olisi se luksusta. Mikan kaa menee hyvin. Olen taas ekaa kertaa torstain jälkeen kotona. On se niin ihanaa, kun Mikalla on oma kämppä missä saa maata vaikka kolmeen asti päivällä ja ketään ei kiinnosta. Oon jopa opettanut sitä kokkailemaankin. Yllätin itseni yksi päivä siellä, Mika oli pelaamassa niin imuroin ja tiskasin sekä pyyhin pöydät yms. ihan omatoimisesti ;) Voikun se oli otettu. <3 Yhdeksän kuukautta ollaan jo oltu. Silti en ole sen äitiäkään nähnyt, isää en varmaan tietyistä syistä tulekkaan näkemään. Olen ytittänyt ehdottaa sen mutsin tapaamista "sit, kun on aikaa" Meidän porukat on nähny Mikan miljoona kertaa. Jotenkin tuntuu oudolta, että kun ollaan vaikka vuosikin oltu yhdessä ja jos en ole sen porukoita nähnyt niin outoa. En sen koommin ole sen veljiäkään, vaikka olisin niitäki halunnut. Sen toinenkin veli on melkein samaa ikäluokkaa. Toivottavasti pian onnistuis, muuten alkaa vaivaamaan kaikki :) Nyt pitää mennä nauttimaan auringosta, kun sitä vielä piisaa --->